Alta löydät luettelon ohjelmasta tehdyistä ajankohtaisista tutkimuksista, yhteistyökuvioista, julkaisuista, palkinnoista sekä ohjelmamme esityksistä kansainvälisissä tieteellisissä konferensseissa.

Opiskelijan Kompassin nykyinen yhteistyö, tutkimus ja kehitystyö

EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelman MSCA Doctoral Networks –haku: EU Call “Marie Skłodowska-Curie Actions (MSCA): Developing talents, advancing research” (2023-2027)

Pääaihe/työnimi: "Understanding e-mental health over the lifespan and across vulnerable groups”

Olemme kumppaneita tässä MSCA-tutkijakoulutushankkeessa yhdessä muiden yliopistojen kanssa eri puolilta Eurooppaa. Hakemuksen pääkoordinaattori on Leipzigin yliopisto. Jos hakemus hyväksytään, saamme kolmen vuoden rahoituksen (2024-2027), jonka avulla voimme palkata tohtoriopiskelijan, joka keskittyy tutkimuksessaan Opiskelijan Kompassi -toimintaan. 

Yhteistyö Tampereen yliopiston kanssa (2021-2023)

Tampereen yliopisto on pilotoinut Opiskelijan Kompassi -ohjelmaa toukokuusta 2021 alkaen. Jatkamme yhteistyötä uudella tutkimuksella, joka toteutetaan vuosina 2023-2024. Tulevassa tutkimuksessa tarkastelemme ohjelmaa yksilö- ja ryhmätilanteissa. Lisätietoa

Lehdistötiedote

Yhteistyö Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan kanssa (2019)

 
Seuraavan tutkimuksen alustavat tulokset esiteltiin 9th World Conference of Cognitive-Behavioral Therapies -tapahtumassa heinäkuussa 2019. Tutkimus sai konferenssin tieteellisen komitean palkinnon (Best Poster Award).

Räsänen, P., Nyrhinen, R., Tolvanen, A., Lappalainen, R.(2019). What kind of online coach support is helpful in reducing psychological distress in a blended Acceptance and Commitment therapy intervention? Results from an RCT study for university students that employed Artificial Intelligence (A.I.) text analysis. World Conference of Cognitive Behavioral Therapies, Berlin 2019. Poster presentation.

Abstract:
There is limited research examining the active components that may contribute to the effectiveness of Internet interventions. One substantial component in guided interventions is the feedback given to the clients. Little is known as to what kind of feedback would be effective and useful in treatment outcomes. The present study explored the role of providing online written feedback from coaches on clients’ outcomes. ACT trained psychology students offered support as coaches (N=48; 87,5% female, M=26 years) to university students (N = 123; 83,7% female, M=25 years), who were randomly assigned to two groups that both received three face-to-face sessions and an online 5-module ACT-based program. Group A (iACTA, N=62) received personalized, individually-tailored written feedback and group B (iACTB, N=61) received semi-structured written feedback with minimal personalization options. Participants’ texts from the program’s weekly homework assignments as well as coaches' feedback were analyzed with artificial intelligence (AI) tools. Participants in both groups had significant gains in psychological well-being, psychological flexibility and mindfulness skills. Perceived stress and symptoms of depression were significantly reduced. The length of the coach's feedback did not have an effect on treatment outcomes. In both groups, feedback that was rich, diverse, targeting the participant’s reflections was associated with a significant reduction of stress and depression. The difference was larger for the semi-structured group (iACTB) for stress outcomes. The implications and limitations of the findings, as well as recommendations for future research, are discussed.

Yhteistyö Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) kanssa ( 2017 ja EduFutura, 2019-2021)  

Jyväskylän huippuosaamiskeskus EduFutura on oppimisen, tutkimuksen ja kehittämisen osaamiskeskittymä, jossa kehitetään yhdessä tulevaisuuden oppimisratkaisuja. EduFuturan jäseniä ovat Jyväskylän yliopisto ja JAMK ammattikorkeakoulu.

Olemme tehneet yhteistyötä JAMKin henkilökunnan kanssa tarjotaksemme ohjelmamme suomenkielisen version myös heidän opiskelijoilleen. Olemme toteuttaneet pilottitutkimuksen aiemmin ja 2019-2021 jatkamme useammalla pilottitutkimuksella. Tavoitteena on luoda malli, jossa muutkin ammattilaiset kuin psykologit voivat hyötyä Opiskelijan Kompassi -ohjelmaa työvälineenään.

Yhteistyö Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa (2018 ja 2021)

Vuonna 2018 teimme yhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa yhteisessä tutkimuksessa, jossa tutkittiin mindfulness-taitojen hyötyjä opiskelijoiden hyvinvointiin ja stressinhallintaan. Englanninkielinen yhteenveto tuloksista löytyy alta.

Comparison of face-to-face and online mindfulness interventions among healthcare professional students in Finland: A randomized controlled trial - Saara Repo, Marko Elovainio, Eeva Pyörälä, Marianne Holopainen, Panajiota Räsänen, Tiina Paunio

Background Previous studies have shown that both face-to-face and online mindfulness training reduces stress and enhances well-being in undergraduate students (Galante et al. 2018, Spijkerman et al. 2015). The evidence concerning the effectiveness of mindfulness interventions among medical students is mixed. The aim of this study was to test whether two types of mindfulness interventions, face-to-face training, and internet-based training could enhance the students’ well-being.

Summary of work A randomized controlled trial in undergraduate students was conducted at the University of Helsinki. We divided the voluntary students into three groups 1) control group (n=40), 2) face-to-face training group (n=40) and 3) internet-based training group (n=22). The potential well-being outcomes were measured three times, at the baseline, post-intervention and after a four months follow-up using the CORE-OM34 and its five domains (well-being, symptoms, functioning, risk, non-risk). The study protocol was registered in ClinicalTrials.gob. Summary of results We recruited 102 students (74 female, 26 male, and two other) from all the five study programmes of the faculty. In the baseline, 28 % of the participants experienced quite a lot or a lot of stress. Eight-week interventions were conducted in October and November in 2018. In the face-to-face group, 95 % and the internet-based group 81 % completed the course. Nearly all (97%) of the face-to-face group and the internet-based group (93%) would recommend the course for others. The longer-term effect will be examined by comparing the CORE-OM34 results after the intervention and in a follow up after four months (April 2019).

Discussion and Conclusions Participants were very committed to both interventions and experienced them useful. Our study-design contains not only immediate but also the follow-up outcomes of the intervention. Based on these results, the Faculty will decide whether the students will be offered mindfulness courses in the future and what type of training would be the most suitable.

Take-home Messages Stress levels among the students of healthcare professions are high. Our intervention study on the two types of mindfulness courses provides valuable information for those who are at the outset of developing stress management training for students. 

• Lisätietoa tutkimuksesta: 
  1) Repo, S., Renkonen, R., & Paunio, T. (2020). Tietoisuustaidot auttavat stressinhallinnassa. Duodecim, 136 (7), 725-726. https://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo15485.pdf
  2) https://blogs.helsinki.fi/tietoisuustaito/files/2018/08/Tutkimustiedote_tietoisuustaitoja_opiskelijoille_vs3_blogiin-tuleva.pdf

Julkaisut vertaisarvioiduissa lehdissä

1) Räsänen, P.,  Muotka, J, Lappalainen, R. (2023). Examining coaches' asynchronous written feedback in two blended ACT-based interventions for enhancing university students' wellbeing and reducing psychological distress: A randomized study. Journal of Contextual Behavioral Science, ISSN 2212-1447, https://doi.org/10.1016/j.jcbs.2023.06.006

Abstract: Introduction. Internet-delivered cognitive and behavioral interventions have been shown to be effective in enhancing university students' well-being and reducing symptoms of stress and depression. However, few studies have examined the active components that may contribute to their effectiveness. The present study aimed to explore what kind of online written coach feedback would be useful on participants’ outcomes and satisfaction in two Acceptance and Commitment Therapy (ACT) blended interventions.
Methods. ACT-trained master's level psychology students offered coach support (n = 50; 88% female, Mage = 26 years) to university students, who were randomly assigned to two parallel groups, each offered three face-to-face sessions and an online five-module ACT-based program. One group (iACTa, n = 61) received free-form personalized, individually tailored written feedback, and the other (iACTb, n = 62) received semi-structured written feedback with minimal personalization options.
Results. Both groups had gains from participating in the interventions across all measures, including well-being, psychological flexibility, mindfulness skills, and reduction of stress and depression symptoms. However, there were no significant differences between the two groups except for well-being, which favored the iACTb. The iACTa group saw mostly small to large effect sizes (d = .44–0.80) while medium to large effect sizes were observed for the iACTb group (d = .69–0.83). The retention rate was good (iACTa: n = 51, 83.6%, iACTb: n = 54, 87.1%). Semi-structured features almost halved the coaches’ written response time for each participant (31 min in iACTa vs. 18 min in iACTb).
Conclusions. The results shed light in the very limited research available and suggest that ACT-based, blended internet interventions with semi-structured coach feedback and minimally tailored features can be as effective as interventions with fully personalized feedback in treatment outcomes and participants’ satisfaction.

2) Brandolin, F., Lappalainen, P., Simone Gorinelli, S., Muotka, J., Räsänen, P. & Lappalainen, P. (2023). The effectiveness of a five-session workshop on the distress of international students in Finland – a pilot study. British Journal of Guidance & Counselling, DOI: 10.1080/03069885.2023.2165636, https://doi.org/10.1080/03069885.2023.2165636

3) Repo, S., Elovainio, M., Pyörälä, E., Iriarte-Lûttjohann, M., Tuominen, T. A., Härkönen, T. K., Gluschkoff, K., & Paunio, T. (2022). Comparison of two different mindfulness interventions among health care students in Finland: a randomised controlled trial. Advances in Health Sciences Education, 27(3), 709-734. https://doi.org/10.1007/s10459-022-10116-8

Abstract: We investigated the short- and long-term effects of two different evidence-based mindfulness training on students’ stress and well-being. A randomised controlled trial with three measurement points (baseline, post-intervention, and 4 months post-intervention) was conducted among undergraduate students of medicine, dentistry, psychology, and logopaedics at the University of Helsinki. The participants were randomly assigned into three groups: (1) face-to-face mindfulness training based on the Mindfulness Skills for Students course (n = 40), (2) a web-based Student Compass program using Mindfulness and Acceptance and Commitment therapy (n = 22), and (3) a control group that received mental health support as usual (n = 40). The primary outcome was psychological distress measured using the Clinical Outcomes in Routine Evaluation Outcome Measure (CORE-OM). Secondary outcomes included hair cortisol concentrations and a wide range of well-being indicators. Psychological distress increased in all the groups from baseline to post-intervention, but significantly less so in the intervention groups than in the control group. At 4-month follow-up, were found no differences between the primary outcomes of the control and intervention groups, but the participants who continued practising mindfulness at least twice a week were less stressed than the others. Our results suggest that participating in a mindfulness course may mitigate health care students’ psychological distress during the academic year, but only if the participants continue practising mindfulness at least twice a week.

4) Räsänen, P., Muotka, J., and Lappalainen, R. (2020). Examining mediators of change in wellbeing, stress, and depression in a blended, Internet-based, ACT intervention for university students, Internet Interventions. Vol 22, 2020, 100343, ISSN 2214-7829, https://doi.org/10.1016/j.invent.2020.100343

Abstract: A coach-guided Acceptance and Commitment Therapy (ACT) intervention that uses a blended approach of two face-to-face and five online sessions (iACT; N = 33) has been found to be more effective than a waiting-list control condition (WLC; N = 35) at enhancing the wellbeing of university students while also reducing stress and depression. The present study explored possible mediators of change that may account for the outcomes of the study. Mediation analyses revealed that changes in the non-reactivity subscale of mindfulness mediated changes in wellbeing, depression, and stress in the iACT group. In addition, changes in the sense of coherence subscale of meaningfulness mediated changes in all outcomes. Psychological flexibility and cognitive defusion did not mediate changes in outcomes. The results suggest that the use of practices focusing on non-reactivity, meaning the ability to allow thoughts and feelings to come and go without getting carried away by them, is especially important for enhancing the wellbeing of university students. A focus on enhancing meaningfulness also plays a significant role in reducing psychological distress. These findings provide a first step toward understanding the potential mechanisms of change taking place in brief, Internet-supported, blended ACT programs. 

5) Räsänen, P., Lappalainen, P., Muotka, J., Tolvanen, A. & Lappalainen, R. (2016). An online guided ACT intervention for enhancing the psychological wellbeing of university students: A randomized controlled clinical trial. Behaviour Research and Therapy 78, 30–42.

Abstract: Stress, anxiety, and depression are relatively common problems among university students. An online psychological intervention aimed at enhancing the wellbeing of university students could be an effective and practical alternative for meeting the needs of a university population. University students (N = 68; 85% female; 19–32 years old) were randomly assigned to either a guided seven-week online Acceptance and Commitment Therapy (iACT) intervention or a waiting list control condition (WLC). A between-groups pre-post (iACT vs WLC) design with a 12-month follow-up for the iACT participants was conducted. The intervention participants were offered two face-to-face meetings, completed online exercises during a five-week period, and received personal weekly written feedback via the website from their randomly assigned, trained student coaches. Waitlist participants were offered the intervention program soon after the post measurements. Results in this small efficacy trial showed that the iACT participants had significantly higher gains in wellbeing (between-group, d = 0.46), life satisfaction (d = 0.65), and mindfulness skills (d = 0.49). In addition, iACT participants’ self-reported stress (d = 0.54) and symptoms of depression (d = 0.69) were significantly reduced compared to the participants in the control group. These benefits were maintained over a 12-month follow-up period (within iACT group, d = 0.65-0.69, for primary measures). The results suggest that an online-based, coach-guided ACT program with blended face-to-face and online sessions could be an effective and well-accepted alternative for enhancing the wellbeing of university students.

6) Lappalainen, R., Kade, K., Niemi, A., Räsänen, P. (2015). Hyväksymis- ja omistautumisterapiapohjainen verkkointerventio opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen: Opiskelijan Kompassi –ohjelman vaikuttavuus, syyt osallistua, toiveet ja kokemukset. Käyttäytymisanalyysi ja -terapia, 4, 11–28.

7) Lappalainen, R., Järvisalo, S., Räsänen, P. & Lappalainen, P. (2012.) Hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvan verkkointervention vaikuttavuus yliopisto-opiskelijoiden psykologiseen hyvinvointiin. Käyttäytymisanalyysi ja -terapia, 17(3–4), 20–32.

Tiivistelmä: Toimivien ja kustannustehokkaiden tapojen kehittäminen opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi on osa tulevaisuuden oppimisympäristöä. Korkeakouluissa mieliala-, ahdistus- ja stressihäiriöt, vaivaavat tilastojen mukaan jopa neljännestä opiskelijoista. Koska Internet on käytännössä kaikkien yliopisto- opiskelijoiden käytettävissä, voisi opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tukemiseen ajatella verkkopohjaista hyvinvointiohjelmaa, jolla voitaisiin edistää opiskelijan hyvinvointia lyhyellä odotusajalla ja minimaalisilla resursseilla. Tässä tutkimuksessa selvitetään hyväk- symis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvan verkkointervention vaikuttavuutta opiskelijoiden raportoimiin psykologisiin oireisiin stressin, ahdistuksen ja masennuksen osalta sekä heidän psykologiseen hyvinvointiinsa. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvalla stressin, ahdistuksen ja mielialaongelmien lievittämiseen suunnatulla kuuden viikon mittaisella hyvinvointiohjelmalla oli merkittävä vaikutus tutkittavien psykologiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin.

Pro gradu -tutkielmat

Yhteensä 10 pro gradu -tutkielmaa suomeksi ja englanniksi (päivitetty 8/2022)

1) Konttinen, O. & Koistinen, P. (2021). Onnellisuutta läsnäololla : tietoisuustaitojen yhteys koettuun onnellisuuteen Opiskelijan Kompassi -verkkointerventiossa. Pro gradu -tutkielma. Psykologian laitos. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/78192?show=full

Tiivistelmä: Tutkimuksessa selvitettiin tietoisuustaitojen yhteyttä yliopisto-opiskelijoiden onnellisuuden kokemukseen Opiskelijan Kompassi -verkkointervention aikana. Lisäksi tutkittiin osallistujien tietoisuustaitojen eri osa-alueiden yhteyksiä onnellisuuden kokemiseen sekä kartoitettiin osallistujien jo olemassa olevien tietoisuustaitojen määrän yhteyttä heidän kokemaansa onnellisuuteen. Tutkimuksen osallistujat (N=168) osallistuivat vuosina 2017-2019 seitsemänviikkoiseen Jyväskylän yliopiston kehittämään hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvaan Opiskelijan Kompassin tuettuun verkkointerventioon. Mittareina käytettiin osakysymystä MHC-SF -mittarista (onnellisuuden kokemus), FFMQ:ta (tietoisuustaidot) ja loppukyselyn arviointikysymyksiä opituista tietoisuustaidoista. Tulokset osoittivat, että Opiskelijan Kompassi -intervention aikana opiskelijoiden onnellisuuden kokemus lisääntyi sekä tietoisuustaidot ja sen osataidot kehittyivät. Selvisi, että opiskelijoiden tietoisuustaitojen kehittyessä myös heidän onnellisuuden kokemuksensa lisääntyi. Lisäksi havaittiin, että korkeat tietoisuustaidot omaavat opiskelijat olivat onnellisempia kuin keskitason ja matalan taitotason omaavat opiskelijat ennen intervention alkua. Selvisi myös, että tietoisuustaitojen osataidoista hyväksyminen ilman arviointia ennusti onnellisuuden kehitystä Opiskelijan Kompassi -ohjelman aikana. Tutkimus toi uutta ja arvokasta tietoa opiskelijoiden onnellisuuden ja tietoisuustaitojen välisistä yhteyksistä HOT-pohjaisessa verkkointerventiossa.  

2) Lantto, K.(2021). An online guided ACT intervention for students: What are the student experiences, and do they differ depending on anxiety level? Master’s thesis. Psychology Department. University of Jyväskylä. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77009?show=full

Abstract: Psychological problems are a serious and increasing health threat to university students. Online interventions present a promising low-cost, easy-access support option. This study explored the student experiences of Student Compass, an online guided ACT intervention developed in the University of Jyväskylä. The study also investigated whether the experiences differ depending on pre-intervention anxiety levels. The intervention was 7 weeks long and included online material and support from student coaches in the form of three meetings and online feedback. The participants (n = 148) filled in GAD-7 before the intervention and a questionnaire about their experiences after the intervention. The student experiences of the Student Compass were highly encouraging; almost all the students were satisfied with the intervention and would recommend it to their friends. Most students thought they had gained significant benefits from the program, such as learning new skills, gaining insight, and noticing improvements in their mental well-being. The most useful aspect of the intervention was thought to be the coach support, and most students felt the amount of support was sufficient. The experiences did not differ depending on anxiety level, indicating that high anxiety is not a barrier for online interventions, at least when the amount of support is moderate. While more research is warranted, the mandate from students for making supported online interventions more widely available is strong. 

3) Ilkka, J.& Lehtonen, H. (2021). Opiskelijoiden arvotyöskentelyn yhteys hyvinvointiin ja psyykkisiin oireisiin hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvan verkkointervention aikana. Pro gradu -tutkielma. Psykologian laitos. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76972?show=full

Tiivistelmä: Erilaiset mielenterveyden haasteet, kuten stressi, masennus ja ahdistus ovat yhä yleisempiä yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa, mikä nostaa esiin tarpeen monipuolisten hoitomenetelmien kehittämiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, voidaanko verkkopohjaisella Opiskelijan Kompassi -hyvinvointiohjelmalla vaikuttaa opiskelijoiden arvojen mukaiseen elämään ja elämän merkityksellisyyden lisääntymiseen, ja onko tällä puolestaan vaikutusta opiskelijoiden kokemaan hyvinvointiin sekä stressi-, ahdistus- ja masennusoireisiin. Lisäksi tutkittiin, onko opiskelijoiden saamalla merkityksellisiä asioita ja tunnekokemuksia painottavilla palautemalleilla eroa vaikutuksen suhteen. Tutkimuksen aineisto (n = 130) on osa Opiskelijan Kompassi tutkimushanketta, joka puolestaan on osa Jyväskylän yliopistossa kehitettyä Student Life -hyvinvointimallia. Aineisto on kerätty keväällä ja syksyllä 2018 sekä keväällä 2019. Osallistujat kävivät läpi kahdeksan viikon mittaisen verkkointervention, joka sisälsi kolme tapaamista hyvinvointivalmentajan kanssa. Tutkimuksessa mitattiin arvotyöskentelyä (ELQ), hyvinvointia (MHC-SF), masennusoireita (PHQ-9), yleistä ahdistuneisuutta (GAD-7) sekä stressioireita (PSS). Tulosten mukaan Opiskelijan Kompassi -ohjelma lisäsi opiskelijoiden arvotyöskentelyä, mikä vaikutti myönteisesti hyvinvointiin ja psyykkisiin oireisiin. Palautemallien välillä tutkimuksessa ei havaittu eroja. Elämän merkityksellisyyden muutos selitti selkeästi enemmän hyvinvoinnin lisääntymistä kuin arvojen mukainen elämä, ja oireissa tapahtuneen muutoksen osalta se oli ainoa selittäjä. Tulosten pohjalta voidaan esittää, että Opiskelijan Kompassi -verkkointerventiolla pystytään lisäämään opiskelijoiden arvotyöskentelyä, millä puolestaan voidaan myönteisesti vaikuttaa hyvinvointiin ja psyykkisiin oireisiin.

4) Muhonen, M. & Pesonen, K. (2019). Hyväksymis- ja omistautumisterapia pohjaisen ryhmäintervention vaikuttavuus opiskelijoiden hyvinvointiin. Pro gradu -tutkielma. Psykologian laitos. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65010#

Tiivistelmä: Tässä pro gradu -tutkielmassa kehitettiin uudenlainen opiskelijoille suunnattu ryhmäinterventio, joka sisälsi Opiskelijan kompassi -verkko-ohjelman lisäksi viisi ryhmätapaamista ja kaksi yksilöllistä tapaamista ryhmänohjaajan kanssa. Ryhmäinterventio perustui hyväksymis- ja omistautumisterapiaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin ryhmäintervention vaikuttavuutta opiskelijoiden psykologiseen hyvinvointiin ja psykologiseen joustavuuteen, ja verrattiin intervention vaikuttavuutta samaan verkko-ohjelmaan perustuvaan yksilöinterventioon. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin osallistujien ja ryhmänohjaajien kokemuksia ryhmäinterventiosta. Tutkimuksen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin sekä teema-analyysiä hyödyntäen. Tuloksina ryhmäintervention osallistujien hyvinvointi (MHC-SF) ja psykologinen joustavuus (AFQ-Y) lisääntyivät sekä yleinen ahdistuneisuus (GAD-7) ja masennusoireet (PHQ-9) vähenivät tilastollisesti merkitsevästi. Osallistujien sosiaalisessa hyvinvoinnissa (MHC-SF), stressioireissa (PSS) ja tietoisuustaidoissa (FFMQ) muutokset olivat lähes tilastollisesti merkitseviä. Ryhmäinterventio ja yksilöinterventio eivät eronneet vaikuttavuudeltaan tilastollisesti merkitsevästi toisistaan tarkasteltaessa muutoksia hyvinvoinnissa (MHC-SF), stressissä (PSS) ja tietoisuustaidoissa (FFMQ). Kaikki ryhmäintervention osallistujat kertoivat, että interventiosta on ollut heille hyötyä ja he ovat soveltaneet oppimaansa itsenäisesti arjessaan. Osallistujat kokivat HOT:iin perustuvan ryhmäintervention sekä kyseisen verkko-ohjelman ja ryhmätapaamisten yhdistelmän sopivaksi opiskelijoille. Tulosten perusteella lyhyt HOT-ryhmäinterventio on vaikuttava tukimuoto opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa. Ryhmäinterventiolla saatiin yhtä hyviä tuloksia kuin yksilöinterventiolla, joten ryhmäinterventiota voidaan suositella joko yksilöintervention rinnalle tai sen sijasta opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa.

5) Heikkilä, A. & Ollgren, J. (2019). Embodied ACT: Hyväksymis- ja omistautumisterapiaan ja kehollisiin läsnäoloharjoituksiin perustuva ryhmäinterventio yliopisto-opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa. Pro gradu -tutkielma. Psykologian laitos. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68572

Tiivistelmä: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia hyväksymis- ja omistautumisterapiaa ja kehollisia läsnäoloharjoituksia yhdistävän Embodied ACT - ryhmäintervention vaikutusta opiskelijoiden hyvinvointiin, psykologiseen joustavuuteen ja tietoisuustaitoihin. Halusimme myös verrata uudenlaisen ryhmäintervention vaikutuksia aiemmin käytössä olleen yksilöintervention vaikutuksiin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää tutkittavien kokemuksia tästä pilottiohjelmasta. Tutkimukseen osallistui 6 yliopisto-opiskelijaa, joille järjestettiin 11 viikon aikana 5 tapaamista sisältänyt ryhmäinterventio. Tapaamisten välissä osallistujat käyttivät Opiskelijan Kompassi – verkkointerventiota. Opiskelijoiden hyvinvointia mitattiin MHC-SF-, PSS- ja Ongelmaluettelo – mittareiden avulla. Tietoisuustaitoja tutkittiin FFMQ-mittarilla ja psykologista joustavuutta AFQ-Y-mittarilla. Mittaukset tehtiin intervention alussa ja lopussa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Osallistujien kokemuksia selvitettiin puolistrukturoidun haastattelun avulla tutkimuksen lopussa. Intervention havaittiin lisäävän opiskelijoiden psykologista joustavuutta, tietoisuustaitoja ja vähentävän koettua stressiä ja ongelmien lukumäärää. Ryhmäja yksilöinterventioiden vertailu osoitti, että interventiot ovat yhtä vaikuttavia. Tutkittavien kokemukset interventiosta olivat myönteisiä; he kokivat saaneensa ryhmästä vertaistukea sekä konkreettisia työkaluja hyvinvoinnin haasteisiin. Tutkimuksen johtopäätöksenä hyväksymis- ja omistautumisterapiaa sekä kehollisia läsnäoloharjoituksia sisältävä ryhmäinterventio tukee opiskelijoiden hyvinvointia. Tutkimuksemme tulosten perusteella Embodied ACT -ohjelman kaltaista interventiota voitaisiin jatkossa hyödyntää osana yliopistoopiskelijoiden hyvinvoinnin tukemista.

6) Mäenpää, M. & Peltola, K. (2018). Psykologisen joustamattomuuden, tietoisuustaitojen ja tehtyjen sanavalintojen yhteys opiskelijoiden kokemaan stressiin ja sen muutoksiin verkkovälitteisen hyvinvointiohjelman aikana.Pro gradu -tutkielma. Psykologian laitos. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58600

Tiivistelmä: Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella yliopisto-opiskelijoiden kokeman stressin ja sen muutosten yhteyttä stressioireilun taustamekanismeina nähtyihin psykologiseen joustamattomuuteen sekä tietoisuustaitoihin ja sen alataitoihin verkkovälitteisen Opiskelijan Kompassi -hyvinvointiohjelman yhteydessä. Lisäksi tarkasteltiin eroja vähän ja paljon stressiä kokevien opiskelijoiden kirjoittamien viikkovastaustekstien sana- ja fraasivalinnoissa. Opiskelijan Kompassi on Jyväskylän yliopistossa kehitetty tuettu verkkovälitteinen hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuva hyvinvointiohjelma, jonka osallistujilta (N=123) kerättyjä tietoja käytettiin tässä tutkimuksessa. Mittareina käytettiin PSS-10:tä (koettu stressi), AFQ-Y:tä (psykologinen joustamattomuus) sekä FFMQ:ta (tietoisuustaidot). Lisäksi osallistujien ohjelman aikana erilaisiin pohdintatehtäviin kirjoittamia viikkovastauksia tarkasteltiin tekoälyohjelman avulla yhteistyössä Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan kanssa. Saatujen tulosten perusteella ennen ohjelman alkua mitattu koettu stressi ja psykologinen joustamattomuus sekä toisaalta koettu stressi ja tietoisuustaidot eivät olleet yhteydessä toisiinsa. Sen sijaan koetun stressin muutos oli yhteydessä sekä psykologisessa joustamattomuudessa että tietoisuustaidoissa tapahtuneisiin muutoksiin ja toisaalta ennen ohjelman alkua mitattuihin psykologisen joustamattomuuden ja tietoisuustaitojen tasoihin. Tietoisuustaitojen alataitojen osalta koetun stressin muutos oli käänteisesti yhteydessä ei-arvioivuuden ja ei-reagoivuuden muutoksiin ja ennen ohjelman alkua mitattuihin tietoisen toiminnan ja ei-reagoivuuden tasoihin. Viikkovastauksissa havaittiin useita vähän ja paljon stressiä kokevien vastaukset toisistaan erottavia sana- ja fraasivalintoja, ja ohjelmasta hyötyminen koetun stressin osalta voitiin ennustaa ohjelman alkupään vastaustekstien perusteella 85%:n tarkkuudella. Jatkotutkimuksen kannalta mielenkiintoisimpana tuloksena voidaan pitää koetun stressin ja sen taustamekanismien yhteyksien puuttumista ohjelman alussa, mikä saattaa kertoa stressin erilaisuudesta diagnoosipohjaisiin mielenterveyshäiriöihin verrattuna. Tutkimus toimii myös ensiaskeleena suomenkielisen tekoälypohjaisen tekstianalytiikan hyödyntämiselle psykologian alalla

7) Herrala, A. & Luoma, H. (2017). Hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuva verkkointerventio opiskelijoille: psykologisen joustavuuden kasvun merkitys ja vaikutukset hyvinvointiin sekä yhteydet opittuihin taitoihin ja muutoskokemuksiin. Pro gradu -tutkielma. Psykologian laitos. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/54697

Tiivistelmä: Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin hyväksymis- ja omistautumisterapiapohjaisen opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseen pyrkivän Opiskelijan kompassi –tuetun verkkointervention vaikutuksia yliopisto-opiskelijoiden psykologiseen joustavuuteen ja yleiseen hyvinvointiin. Lisäksi tarkastelun kohteena oli ohjelman aikana tapahtuvan psykologisen joustavuuden muutoksen yhteys opiskelijoiden yleiseen hyvinvointiin, opittuihin taitoihin sekä opiskelijoiden kokemiin ohjelman tuomiin muutoksiin. Tutkimuksessa käytetty aineisto on osa Jyväskylän yliopiston Student Lifehanketta ja se kerättiin lukuvuoden 2015–2016 aikana. Tutkimukseen valikoitui 48 iältään 19–40 – vuotiasta Jyväskylän yliopiston eri tiedekunnan opiskelijaa. Opiskelijat osallistuivat kahdeksan viikon verkkointerventioon, joka koostui verkkotehtävistä ja kolmesta kasvokkaisesta tapaamisesta. Tutkimuksessa käytettiin psykologisen joustavuuden (AFQ-Y) ja yleisen hyvinvoinnin (MHC-SF) mittarien lisäksi psykologian laitoksen kehittämiä mittareita opituista taidoista sekä ohjelman tuomista muutoksista. Tulosten mukaan Opiskelijan kompassin tuettu ohjelma lisäsi opiskelijoiden psykologista joustavuutta sekä yleistä hyvinvointia. Tulokset osoittivat myös sen, että psykologisen joustavuuden muutos selitti suuren osan yleisen hyvinvoinnin muutoksesta. Psykologinen joustavuus kasvoi osallistujilla samalla tavalla riippumatta siitä, mikä oli heidän hyvinvointinsa taso intervention alussa. Tarkastelimme erikseen niitä henkilöitä, joiden hyvinvoinnin taso oli intervention alussa keskivertoa matalampi. Tällöin huomasimme hyvinvoinnin kasvavan enemmän niillä henkilöillä, joilla myös psykologinen joustavuus kasvoi intervention aikana keskimääräistä enemmän. Edelleen näitä osallistujia tarkastelemalla havaitsimme, että psykologisen joustavuuden kasvun suuruus vaikutti osallistujien oppimiin taitoihin sekä koettuihin muutoksiin. Psykologisen joustavuuden suuri kasvu oli yhteydessä hyväksyntään ja ajatuksista irrottautumiseen liittyvien taitojen oppimiseen sekä ajatuksista ja tunteista irrottautumiseen liittyviin muutoskokemuksiin. Tulosten pohjalta voimme todeta Opiskelijan kompassin tuetun verkkointervention olevan hyödyllinen lisäämään yliopisto-opiskelijoiden psykologista joustavuutta sekä yleistä hyvinvointia. On myös selvää, että psykologisen joustavuuden kasvulla on merkittävä vaikutus yleisen hyvinvoinnin kasvuun sekä ohjelman aikana opittuihin taitoihin ja koettuihin muutoksiin. Jatkossa on siis edelleen syytä kiinnittää huomiota opiskelijoiden psykologisen joustavuuden tukemiseen

8) Ahlfors, E. & Sirkiä, L. (2016). Hyväksymis- ja omistautumisterapiaan perustuva tuettu verkkointerventio hyvinvoinnin edistämiseksi yliopisto-opiskelijoilla: Ohjelmaan käytetyn ajan yhteys hoitotulokseen. Pro gradu -tutkielma. Psykologian laitos. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/51287

Tiivistelmä: Tutkimuksessa tarkasteltiin yliopisto-opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävän tuetun verkko-ohjelman (Opiskelijan Kompassin) käyttöaikaa ja sen yhteyttä hoitotulokseen. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa verkko-ohjelman käytöstä ja sen hoitotulokseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2012- 2013 osana Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen Student Life -tutkimushanketta, joka tutkii opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämistä verkkointervention avulla. Tutkimukseen osallistui 68 iältään 19-32 vuotiasta Jyväskylän yliopiston opiskelijaa. Tutkittavat osallistuivat seitsemän viikon mittaiseen tuettuun hyväksymis- ja omistautumisterapiaan perustuvaan verkkointerventioon, jossa tukihenkilöinä toimivat Jyväskylän yliopiston psykologian opiskelijat. Hoidon vaikuttavuutta seurattiin hyvinvointia, stressiä ja masennusoireita mittaavilla oiremittareilla sekä tietoisuustaitoja ja psykologista joustavuutta mittaavilla prosessimittareilla. Ohjelmaan käytettyä aikaa selvitettiin mittaamalla erikseen verkkosivun parissa ja sen kotitehtäväharjoituksiin käytettyä viikoittaista aikaa. Tulosten mukaan Opiskelijan Kompassin verkkosivun parissa ja sen kotitehtäväharjoitusten tekemiseen käytettiin viikoittain keskimäärin noin 1-1,5 tuntia aikaa ja käyttöaika säilyi varsin tasaisena koko verkkointervention ajan. Tulokset osoittivat, ettei verkko-ohjelmaan käytetty aika ollut suoraan yhteydessä oiremuuttujiin tai psykologiseen joustavuuteen intervention aikana. Ohjelman verkkosivun parissa käytetyn ajan havaittiin kuitenkin olevan yhteydessä hyväksyntään liittyvien tietoisuustaitojen lisääntymiseen ja kotitehtäväharjoitusten tekemiseen käytetyn ajan puolestaan havainnointiin liittyvien tietoisuustaitojen lisääntymiseen. Lisäksi hyväksyntään liittyvien tietoisuustaitojen lisääntymisen havaittiin olevan yhteydessä hyvinvoinnin parantumiseen ja masennusoireiden vähenemiseen ja kuvailu -osataidon lisääntymisen puolestaan hyvinvoinnin parantumiseen, sekä masennusoireiden ja stressin vähenemiseen intervention aikana. Tulosten perusteella voidaan esittää, että erityisesti hyväksyntään liittyviä tietoisuustaitoja edistämällä voidaan vaikuttaa myönteisesti yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointiin, ja hyväksyntään liittyviä tietoisuustaitoja voidaan kehittää aktiivisella verkko-ohjelman sivuston käytöllä.

9) Tuovinen, E. (2016). Opiskelijan Kompassi: käytettävyyden ja käyttökokemuksen parantaminen. Pro gradu -tutkielma. Tietojärjestelmätiede. Jyväskylän yliopisto.

10) Järvisalo, S. (2015). Effectiveness of internet-delivered therapist supported acceptance and commitment therapy intervention in the treatment of depression, anxiety and stress on university students. Pro gradu -tutkielma. Psykologian laitos. Jyväskylän yliopisto. 

Kandidaatin tutkielmat ja opinnäytetyöt

Yhteensä 12 kandidaatintutkielmaa (päivitetty 6/2023)

1) Hietala, I. & Mätäsaho, A. (2023) Arvojen mukaisen elämän yhteys opiskelu-uupumukseen Opiskelijan Kompassin verkko-ohjelmassa. Kandidaatintutkielma. Psykologian laitos. Tampereen yliopisto. 

Tiivistelmä: Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yliopisto-opiskelijoiden arvojen mukaisen elämän yhteyttä opiskelu- uupumuksen oireisiin. Opiskelu-uupumus on lisääntynyt opiskelijoiden keskuudessa runsaasti, ja sen lievittäminen on tärkeää niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin kannalta. Opiskelu-uupumus muodostuu uupumusasteisen väsymyksen, kyynisyyden sekä epäpätevyyden kokemuksen oireulottuvuuksista. Sen oireita voidaan lievittää esimerkiksi hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT) pohjautuvilla interventioilla,  kuten Opiskelijan  Kompassin  verkko-ohjelmalla.  HOT-pohjaisten  interventioiden keskeinen   osa   on   arvojen   mukainen   elämä,   jota   lisätään   arvotyöskentelyn   avulla.   Tässä tutkimuksessa selvitettiin, ennustaako Opiskelijan Kompassin verkko-ohjelman aikana tapahtunut muutos arvojen mukaisessa elämässä muutosta opiskelu-uupumuksen oireissa kokonaisuudessaan sekä eri oireulottuvuuksien osalta. Tutkimus  oli osa Opiskelijan Kompassin verkko-ohjelman tutkimushanketta.  Aineisto kerättiin Tampereen yliopiston opiskelijoilta, jotka osallistuivat verkko-ohjelmaan pohjautuvalle opintojaksolle vuosina 2021–2022 ja suorittivat sen itsenäisesti. Aineisto koostui tutkittavien hyvinvointikyselyistä, jotka he täyttivät verkko-ohjelman alussa ja lopussa. Kyselyistä hyödynnettiin taustatietojen lisäksi opiskelu-uupumusmittarin (Study Burnout Inventory, SBI-9) sekä arvojen mukaisen elämän mittarin (Engaged Living Scale, ELS) tuloksia. Tutkimukseen osallistui 345 18–58-vuotiasta opiskelijaa eri vuosikursseilta ja tiedekunnista. Tulokset osoittivat, että opiskelu-uupumuksen oireet vähenivät ja arvojen mukainen elämä lisääntyi Opiskelijan Kompassin verkko-ohjelman käytön aikana. Arvojen mukaisen elämän lisääntyminen ennusti  opiskelu-uupumuksen  oireiden  vähenemistä  kokonaisuudessaan  sekä  kyynisyyden  ja epäpätevyyden kokemuksen, mutta ei uupumusasteisen väsymyksen osalta. Tutkimus tarjosi uutta tietoa arvojen mukaisen elämän ja opiskelu-uupumuksen välisestä yhteydestä, jota on tutkittu aiemmin vähäisesti. Tuloksia voidaan soveltaa käytännössä opiskelu-uupumuksen oireiden lievittämisessä sekä  erityisesti  itsenäisten  verkkointerventioiden  suunnittelussa.  Jatkossa  olisi  tärkeää  selvittää tarkemmin  arvotyöskentelyn  ja  opiskelu-uupumuksen  eri  oireulottuvuuksien  välistä  ennustavaa yhteyttä sekä muiden HOT-interventioiden osien yhteyttä opiskelu-uupumusoireiden muutokseen. 

2) Koistinen, J. (2020). Opiskelijan Kompassin vaikutus korkeakouluopiskelijoiden koettuun masennukseen. Opinnäytetyö (AMK). Sosiaali- ja terveysala Sosionomi. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/338261

Tiivistelmä: Opinnäytetyö toteutettiin suomalaisessa korkeakoulussa, jossa vapaavalintaiselle opintojaksolle osallistuneet opiskelijat kävivät läpi Opiskelijan Kompassi hyvinvointiohjelman. Opiskelijan Kompassi on hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuva verkkointerventio.
Opinnäytetyön tarkoitus oli arvioida Opiskelijan Kompassi- ohjelman vaikuttavuutta ja toimivuutta opiskelijoiden koetun masennuksen ehkäisijänä. Tavoite oli aineiston avulla selvittää koetun masennuksen muutoksia opiskelijoilla. Opinnäytetyöhön saatiin valmis aineisto, joka kerättiin opintojaksolla korkeakoulussa. Aineistona toimi PHQ-9 -kysely ja sen avulla saatiin vastaukset tutkimuskysymyksiin.
Opinnäytetyö tehtiin määrällisen tutkimuksen keinoin. Aineistosta muodostettiin havaintomatriisi ja sen avulla laskettiin tunnus- ja hajontalukuja sekä tehtiin ristiintaulukointi. Tunnusluvuista tarkastelussa olivat keskiarvo, moodi ja mediaani. Hajontaluvuista laskettiin variaatiosuhde ja vaihteluväli. Koetusta masennuksesta laskettiin keskiarvot. Alkumittauksen keskiarvo oli 6,3, joka osoitti, että keskimäärin opiskelijat kärsivät lievästä masennuksesta. Loppumittauksen keskiarvo oli 4,65, joka osoitti luokkaa: ei masennusta.
Tuloksista voitiin päätellä, että Opiskelijan Kompassi on toimiva keino opiskelijan koetun masennuksen ehkäisijänä. Koettu masennus laski yli puolella opiskelijoista. Tuloksista havaittiin myös, että Opiskelijan Kompassin hyöty oli suurinta niille, jotka kärsivät kohtalaisesta koetusta masennuksesta. Opinnäytetyön tulokset jatkavat samaa linjaa, kuin yliopistotason tutkimukset Kompassiohjelmasta ja kansainvälisen tason tutkimukset muiden verkkointerventioiden hyödyistä.

3) Jalava, S (2018). Hyvinvointivalmentajana Opiskelijan Kompassissa : Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat digitaalisissa interventioissa. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sairaanhoitaja (AMK), hoitotyön koulutusohjelma. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/158338

Tiivistelmä: Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Opiskelijan Kompassin hyvinvointivalmentajuuden soveltuvuutta ja etäyhteyden käytön toimivuutta interventioissa sekä etäyhteyden kehittämistä jatkossa niin työelämässä, kuin hyvinvointivalmentajuudessa sekä niiden merkitystä ammatilliselle kehittymiselle. Tarkoituksena oli löytää Jyväskylän ammattikorkeakoulun käyttöön malli, joka palvelee jatkossa hyvinvointivalmentajuudessa ja etäyhteyden käytössä parhaiten sekä auttaa kehittämään työelämävalmiuksia ja palveluita digitaalisin keinoin. Jotta näihin kysymyksiin saatiin vastauksia, käytettiin menetelmänä laadullista tutkimusta eli kvalitatiivista tutkimusta, joka toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa hyvinvointivalmentajina toimineet opiskelijat vastasivat sähköpostin välityksellä avoimiin kysymyksiin. Muina menetelminä käytettiin myös havainnointia projektin aikana työnohjauksissa sekä niiden kirjaamista ylös. Kyselyn vastaukset analysoitiin sisältöanalyysia käyttäen ja poimittiin vastauksista samankaltaisuuksia. Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että hyvinvointivalmentajuus kokemuksena lisäsi omaa ammatillista kehittymistä ja antoi lisää eväitä ja uusia menetelmiä työskentelyyn sosiaali- ja terveysalalla tulevaisuudessa. Digitaaliset interventiot koettiin pääsääntöisesti onnistuneiksi kokemuksiksi, mutta erilaiset tekniset ongelmat ja huonot verkkoyhteydet vaikuttivat interventioiden tunnelmaan ja ajankäyttöön. Koettiin myös, että digitaalisten interventioiden toteutus lisäsi valmiuksia työelämään tulevaisuudessa. Opinnäytetyö antaa tietoa jatkossa Jyväskylän ammattikorkeakoululle, kuinka hyvinvointivalmentajuutta ja etäyhteyden käyttöä interventioissa voi kehittää Opiskelijan Kompassi ohjelmassa. 

4) Di Baldo, M. & Karjalainen, L. (2016). Hyväksymis- ja omistautumisterapiapohjainen verkkointerventio opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen – Koettujen ongelmien yhteys psykologiseen joustavuuteen. Kandidaatin tutkielma. Psykologian laitos. Jyväskylän yliopisto.

Tiivistelmä: Erilaiset mielenterveyden ongelmat ovat melko yleisiä opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelijan Kompassi -hyvinvointiohjelma on Jyväskylän yliopiston yksi keinoista puuttua tähän ongelmaan. Ohjelma toteutetaan tuetulla verkkointerventiolla. Tämä työ on osa Opiskelin Kompassi -hyvnvointiohjelman kehittämistyötä. Tutkimuskysymyksiä oli kolme: 1) Onko opiskelijoiden hyvinvointi kuvattuna koettujen ongelmien määrällä ja vaikeusasteella intervention alussa yhteydessä psykologisen joustavuuden tasoon? 2) Mitkä psykologisen joustavuuden osa-alueet ovat selkeimmin yhteydessä opiskelijoiden kokemien ongelmien määrään ja vaikeusasteeseen? 3) Miten alkukyselyn ongelmaluettelon koettujen ongelmien lukumäärä on yhteydessä verkkointervention vaikuttavuuteen ja erityisesti psykologiseen joustavuuteen ja yleiseen hyvinvointiin? Tutkimuksemme osoitti, että mitä enemmän ja vakavampia ongelmia yksilö kokee, sitä huonompi psykologinen joustavuus hänellä on. Lisäksi erityisesti tunteisiin suhtautumisella havaittiin olevan yhteys ongelmien määrään ja vaikeusasteeseen. Verkkointerventio oli vaikuttava käytämillämme mittareilla (ongelmaluettelo, AFQ-Y ja MHC-SF). Efektikoon havaittiin olevan suurempi niillä opiskelijoilla, jotka raportoivat eniten ongelmia.

5) Arasalo, V. & Peurala, E. (2016). Hyvinvointivalmentajan palautteen merkitys HOT-verkkointerventiossa: Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Kandidaatin tutkielma. Psykologian laitos. Jyväskylän yliopisto.

Tiivistelmä: Tukihenkilön antaman palautteen merkitystä hyvinvoinnin edistämiseen suunnatuissa verkkointerventioissa on vielä toistaiseksi tutkittu varsin vähän, vaikka viitteitä palautteen tärkeydestä on kuitenkin saatu. Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää, onko erilaisella kirjallisella palautteella vaikutusta yliopisto-opiskelijoille suunnatun verkkointervention vaikuttavuuteen ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Tutkimushenkilöt (n = 27) satunnaistettiin kahteen ryhmään, jotka erosivat vain hyvinvointivalmentajan antaman kirjallisen palautteen osalta. Ensimmäinen tutkimusryhmä sai vapaamuotoista palautetta ja toinen ryhmä melko strukturoitua palautetta. Tutkielma tehtiin osana Jyväskylän yliopiston Opiskelijan Kompassi -tutkimushanketta. Opiskelijan Kompassi -hyvinvointiohjelma kesti kahdeksan viikkoa ja se sisälsi kolme kasvokkaista tapaamista hyvinvointivalmentajan kanssa verkossa tehtävien harjoitusten lisäksi. Tutkimushenkilöt saivat hyvinvointivalmentajaltaan kirjallista palautetta verkkopohjaiselle alustalle jokaisen tehtäväviikon jälkeen. Opiskelijoiden hyvinvoinnin muutosta sekä psykologisia prosesseja mitattiin tutkimuksen alussa ja lopussa erilaisilla hyvinvointi- ja prosessimittareilla (MHC-SF, PSS, Ongelmaluettelo, FFMQ ja AFQ-Y). Tutkimuksen tulokset osoittivat hyvinvoinnin lisääntyneen molemmilla ryhmillä, mutta melko strukturoidun palautteen saaneella ryhmällä hyvinvoinnin muutos oli suurempaa. Havaittavissa oli selkeä kehityssuunta melko strukturoidun palautteen saaneiden ryhmän eduksi hyvinvointimittareilla (MHC-SF, PSS, Ongelmaluettelo) arvioituna. Prosessimittareiden (FFMQ ja AFQ-Y) osalta ei havaittu ryhmien välisiä eroja. Tulosten perusteella voidaan osoittaa, että jopa melko strukturoidulla palautteella voidaan saada aikaan merkittävä hoitovaste entistä pienemmillä resursseilla.

6) Tarsia, S. (2016).  Hyväksymis- ja omistautumisterapia -pohjainen verkkointerventio opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä: Palautteen antaminen ja hyvinvoinnin kehittyminen. Kandidaatin tutkielma. Psykologian laitos. Jyväskylän yliopisto.

Tiivistelmä: Tässä tutkielmassa selvitettiin yliopisto-opiskelijoille suunnatun hyväksymis- ja omistautumisterapiaan perustuvan tuetun verkkointervention ja erilaisten palautteenantotapojen vaikuttavuutta opiskelijoiden hyvinvointiin. Tutkimushenkilöt (n=20) satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai kirjallista vapaamuotoista palautetta ja toinen puolistrukturoitua palautetta. Molemmat palautteet annettiin hyväksymis- ja omistautumisterapian periaatteiden mukaisesti. Tutkimus tehtiin osana Jyväskylän yliopiston Opiskelijan Kompassi -tutkimushanketta. Kahdeksan viikkoa kestänyt Opiskelijan Kompassi -hyvinvointiohjelma sisälsi kolme tapaamista henkilökohtaisen hyvinvointivalmentajan kanssa, verkossa tehtäviä harjoituksia sekä kolme kirjallista palautetta verkossa suoritetuista viikkotehtävistä. Tutkimushenkilöiden hyvinvoinnin muutosta seurattiin hyvinvointi- ja prosessimittareilla alkumittauksessa ennen intervention aloittamista sekä loppumittauksessa intervention päättyessä. Tutkimuksessa hyvinvointimittareita olivat MHC-SF, PSS ja ongelmaluettelo. Prosessimittareina käytettiin FFQM- ja AFQ-Y -mittareita. Tutkimus osoitti hyvinvoinnin parantuneen molemmilla tutkimusryhmillä. Tulosten perusteella puolistrukturoidulla palautteella voi olla suurempi vaikutus joihinkin tietoisuustaitojen osa-alueisiin, erityisesti hyväksymiseen ilman reagointia ja arviointia sekä tietoiseen toimintaan.

7) Ala-Keturi, T. (2015). HOT-pohjaisen lyhytaikaisen verkkohoidon vaikutus mindfulness-taitoihin sekä tunne-elämään, sosiaaliseen ja psykologiseen hyvinvointiin suomalaisilla yliopisto-opiskelijoilla: Jatkuvuus ja muutos intervention jälkeen sekä seurantatutkimuksen aikana. Kandidaatin tutkielma. Psykologian laitos. Jyväskylän yliopisto.

8) Finnholm, A. (2015). Lyhyen hyväksyntä- ja arvopohjaisen tuetun verkkointervention vaikuttavuus opiskelijoiden hyvinvointiin. Kandidaatintutkielma. Psykologian laitos. Jyväskylän yliopisto.

Tiivistelmä: Lievät mielenterveydelliset ongelmat koskettavat nykyisin yhä useampaa kansalaista. Usein hoitoon pääsee kuitenkin vasta silloin kun ongelmat ovat kasautuneet ja vakavoituneet tarpeeksi.  Miten yhteiskunta voisi mahdollistaa kustannustehokkaita mutta toimivia ennaltaehkäiseviä hoito-ohjelmia jokaiselle tarvitsevalle? Jyväskylän Yliopiston Psykologian laitos on pyrkinyt vastaamaan tähän kysymykseen testaamalla verkossa toimivaa Opiskelijan Kompassi –hyvinvointiohjelmaa. Hyvinvointiohjelma perustuu hyväksymis- ja omistautumisterapiaan eli HOT:in prosesseihin, joita on kokeiltu tässä tutkimuksessa soveltaa asetelmaan, jossa osallistuja tekee itsenäisesti tehtäviä verkossa viiden viikon ajan ja sen aikana hänen työskentelyään tukee henkilökohtainen tukihenkilö. Tutkimuksen kaikkiin vaiheisiin osallistui 19 Jyväskylän Yliopiston opiskelijaa. Tuloksien mukaan verkossa toimiva hyvinvointiohjelma yhdessä tukitapaamisten kanssa vaikuttaa myönteisesti opiskelijoiden elämäntyytyväisyyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Pienestä otoskoosta, tutkimuksen muista rajoitteista ja puutteista johtuen päätelmät hyvinvointiohjelman vaikuttavuudesta ovat varovaisia ja vaativat lisätutkimusta. Opiskelijoiden kokemukset tuetusta verkkointerventiosta ovat kuitenkin pääosin myönteisiä mikä kannustaa tämänkaltaisten omatoimisten interventioiden kehittämiseen ja tutkimiseen jatkossa.  

9) Kade, K. & Niemi, A. (2015). Hyväksymis- ja omistautumisterapiapohjainen verkkointerventio opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen: Opiskelijan Kompassi –ohjelman vaikuttavuus, syys osallistua, toiveet ja kokemukset. Kandidaatin tutkielma. Psykologian laitos. Jyväskylän yliopisto.

Tiivistelmä: Korkeakouluopiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin tukemiseen on olemassa vielä suhteellisen vähän tukimuotoja. Opiskelijoiden julkisen terveydenhuollon lisäksi olisi tärkeää kehittää erilaisia oppilaitosten koordinoimia hyvinvointiohjelmia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen kehitetyn Opiskelijan Kompassi -verkkointervention vaikuttavuutta. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, mikä saa opiskelijat hakeutumaan ohjelman pariin, mitä opiskelijat toivovat interventiolta ja millaisia ovat heidän kokemuksensa ohjelmasta kokonaisuudessaan. Kaikki osallistujat (n = 14) saivat intervention heti eli opiskelijoita ei satunnaistettu koe- ja kontrolliryhmiin. Opiskelijat noudattivat viiden viikon hyvinvointiohjelmaa, joka muodostui ennalta määrätyistä viikkoteemoista. Näiden viiden viikon aikana opiskelijat työskentelivät itsenäisesti verkossa erilaisten tehtävien ja harjoitusten parissa sekä tapasivat tukihenkilöä kolme kertaa kasvokkain ja olivat heihin yhteydessä verkon välityksellä. Opiskelijoiden hyvinvoinnin muutosta intervention aikana arvioitiin MCH-SF-, DASS-, Ongelmaluettelo-, SOC-13- ja LSQ -mittarilla. Lisäksi muutosta psykologisissa prosesseissa arvioitiin AAQ-2-mittarin avulla. Opiskelijoiden ohjelmaan hakeutumisen syitä ja toiveita ohjelmaa kohtaan tarkasteltiin luomalla vastausten pohjalta yläkategorioita ja luokittelemalla vastaukset näihin kategorioihin. Kokemuksia interventiosta analysoitiin määrällisten muuttujien lukuarvojen tarkastelua ja laadullisten muuttujien luokittelua hyödyntäen. Tutkimuksen tulokset osoittivat intervention lisäävän opiskelijoiden hyvinvointia (MHC-SF), tyytyväisyyttä elämäntilanteeseen (LSQ) sekä vähentävän masennus-, ahdistus- ja stressioireita (DASS) ja koettuja ongelmia (Ongelmaluettelo). Yleisimmät syyt hakeutua verkkointerventioon olivat väsymys, kuormittuneisuus, stressi tai uupumus sekä ahdistuneisuuteen ja mielialaan liittyvät ongelmat. Muita ohjelmaan osallistumisen syitä olivat ihmissuhdeongelmat ja yksinäisyys sekä ammatinvalintaan ja tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus. Opiskelijoiden yleisin toive verkkointerventiota kohtaan oli konkreettisten välineiden saaminen tunteiden ja ajatusten käsittelyyn. Lisäksi toivottiin tukea ja neuvoja sekä mahdollisuutta puhua ulkopuolisen henkilön kanssa. Opiskelijoiden kokemukset verkkointerventiosta olivat enimmäkseen myönteisiä. Tyytyväisyys ohjelmaan oli kokonaisuudessaan korkea, ja opiskelijat kokivat, että ohjelma vastasi hyvin heidän toiveisiinsa ja odotuksiinsa. Lisäksi opiskelijat kokivat itsearvioituna hyvinvointinsa kohentuneen. Tulosten perusteella jo suhteellisen lyhyt tuettu verkkointerventio voi olla tehokas opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa.

10) Mäkinen, R. & Puustinen, J. (2014). Opiskelijan Kompassi Hyväksymis- ja omistautumisterapiaan perustuva verkkointerventio opiskelijoille: Tapaustutkimus verkko-interventiosta eniten hyötyneistä koehenkilöistä. Kandidaatin tutkielma. Psykologian laitos. Jyväskylän yliopisto.

Tiivistelmä: Masennus, ahdistus ja stressi ovat opiskelijoiden keskuudessa yleisiä psyykkisiä häiriöitä. Opiskelijoiden fyysinen ja henkinen hyvinvointi ovat koetuksella opiskeluvuosien varrella, kun opinnot vaativat vuosi vuodelta enemmän resursseja. Opiskelijan Kompassi on hyväksymis- ja omistautumisterapiaan perustuva matalan kynnyksen verkkointerventio opiskelijoille, jotka kaipaavat helposti saatavilla olevaa tukea ja apua elämäntilanteeseensa. Noin seitsemän viikon mittainen verkkointerventio toteutettiin koeryhmälle syksyllä 2012 ja myöhemmin kontrolliryhmälle samana vuoden puolella. Muutoksia tutkittiin alku- ja loppumittauksilla sekä 12 kuukauden päästä interventiosta suoritetulla seurantamittauksella syksyllä 2013. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä verkkointervention vaikuttavuuteen DASS-21 (Depression Anxiety Stress Scale) mittariston alakategorioiden pisteiden perusteella. Vertasimme koehenkilöiden välisiä eroja masennuksen, ahdistuksen ja stressin määrässä ennen ja jälkeen intervention kolmella eri mittauskerralla. Perehdyimme interventiosta kahteen eniten hyötyneeseen tutkimushenkilöön eksploratiivisen tapaustutkimuksen avulla. Tulokset osoittavat, että vakavammista oireista kärsivät hyötyvät interventiosta enemmän. Opiskelijan Kompassin harjoitusten tekeminen ja niihin sitoutuminen myös intervention päättymisen jälkeen näyttäisi olevan yhteydessä verkkohoidosta hyötymiseen, mutta lisätutkimuksia tarvitaan.    

11) Lehtonen, R. (2013). Hyväksymis- ja omistautumisterapiaan perustuva verkkomuotoinen lyhytinterventio opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Tukihenkilön merkitys verkkointerventiossa asiakkaan näkökulmasta. Kandidaatin tutkielma. Psykologian laitos. Jyväskylän yliopisto.

Tiivistelmä: Verkkomuotoiset interventiot ovat uusi ja lupaava hoitomuoto, jota on kokeiltu monien psyykkisten ongelmien hoidossa. Opiskelijan kompassi on hyväksymis- ja omistautumisterapiaan perustuva verkkomuotoinen interventio, jonka tarkoituksena on antaa työkaluja ja eväitä erilaisiin jaksamisen ongelmiin, joita opiskelija opintojensa aikana kohtaa. Tutkimuksessa selvitettiin millaisena asiakkaat kokivat suhteensa tukihenkilöihinsä ja miten tukihenkilön läsnäolo vaikutti heidän kokemukseensa interventiosta. Koehenkilöiden vastausten perusteella tukihenkilöllä oli merkittävä rooli interventiossa. Heidän vastauksensa toi koehenkilöille uusia oivalluksia, sitouttivat ohjelmaan ja antoivat asiakkaille tukea käsitellä omia asioitaan.

12) Kipponen, T & Koskinen, K. (2012). Hyväksymis- ja omistautumisterapiaan perustuva verkkomuotoinen lyhytinterventio opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi – Hoitovasteeseen vaikuttavia tekijöitä tapaustutkimuksen keinoin. Kandidaatin tutkielma. Psykologian laitos. Jyväskylän yliopisto.

Tiivistelmä: Monet opiskelijat kohtaavat opintojensa aikana psyykkisiä ongelmia, jotka saattavat vaikuttaa heidän opiskelukykyynsä. Kuitenkin vain pieni osa opiskelijoista saa apua ongelmiinsa. Tämä johtuu osaksi suuresta kysynnästä johtuvasta terapeuttipulasta, mutta myös siitä, että monille opiskelijoista kynnys hakeutua hoitoon on liian suuri. Opiskelijat voisivat hyötyä verkkointerventioista, jotka ovat kustannustehokkaita, matalan kynnyksen hoito-ohjelmia erityisesti niille, jotka muuten jäisivät vaille hoitoa. Elämän suuntaan ja arvoihin keskittyvä hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) tarjoaa hyvän pohjan yliopisto-opiskelijoille suunnattua verkkohoito-ohjelmaa varten, sillä moni kamppailee juuri näiden asioiden kanssa. Verkkointerventioiden tutkimus on lisääntynyt nopeasti viime vuosina, mutta perinteisen kasvokkainterapian tuloksellisuudesta huolimatta HOT:n vaikuttavuutta ei ole vielä juurikaan tutkittu verkkopohjaisena interventiona. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella toteutettiin syksyllä 2012 kyseisenlainen HOT:iin perustuva verkkointerventio opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää verkkointervention tuloksellisuuteen vaikuttavia tekijöitä tapaustutkimuksen keinoin tarkastelemalla yhtä hyvin onnistunutta ja yhtä huonommin onnistunutta tapausta. Hoidon onnistumista mitattiin 12 arviointilomakkeella sekä haastatteluilla. Tutkimme tapausten välisiä eroja taustatietojen, muutoslukujen, verkkotyöskentelyn ja ohjelmaan liittyvien kokemusten osalta, sekä pohdimme, miten kyseiset erot mahdollisesti saattaisivat selittää erilaista hoitovastetta. Toivomme tämän tutkimuksen tuloksista olevan hyötyä laajempia jatkotutkimuksia ja kliinisiä sovelluksia varten. Jatkotutkimusten avulla tulosten yleistettävyys paranee ja verkkopohjaista hoitomuotoa voidaan entistä paremmin kohdentaa heille, jotka siitä eniten hyötyvät. 

Kansainväliset ja kansalliset konferenssiesitykset

2023

• Räsänen, R., Brandolin, F., Levin, M. Promoting University Students Mental Well-being through digital ACT-based University Services. Symposium. World Association of Contextual Behavioral Science Conference, 24-28.7.2023, Nicosia, Cyprus.
• Räsänen, R. The Student Compass -program and its blended coach support. JYU Staff Exchange and Global Partner Week 2023, 12-16.6.2023, Jyväskylä, Finland. 

2022

• Räsänen, P., Muotka, J., Lappalainen, R. 'Examining coaches' asynchronous written feedback in two ACT-based interventions for enhancing university students's wellbeing and reducing psychological distress: A randomised study'. Process-based and problem-focused Internet interventions. A special interest group conference for European Society for Research on Internet Interventions, Linköping, Sweden, 25-26.11.2022. Presentation funded by JYU Well. 
• Räsänen, P. , Gallego, A., Lichtenberg, A., Lappalainen, R. Promoting Well-being in University Students through University Services and Teaching. Symposium.
  Association for Contextual and Behavioral Science (organised by Polish and German chapters. Poznan, Poland, 8.-11.9.2022.

2020-2021 

        Ei osallistumisia konferensseihin COVID-19-pandemian takia.

2019

• Räsänen, P., Nyrhinen, R., Tolvanen, A., Lappalainen, R. ‘What kind of online coach support is helpful in reducing psychological distress in a blended Acceptance and Commitment therapy intervention? Results from an RCT study for university students that employed Artificial Intelligence (A.I.) text analysis’. Poster presentation. World Conference of Cognitive Behavioral Therapies, 17-20.7. 2019, Berlin, Germany. 
• Räsänen, P. ‘Counseling university students in innovative ways: The case of The Student Compass, an online-based wellbeing and life-skills program developed and offered to students at the University of Jyväskylä, Finland’ in Feature session: ‘Guidance and Counselling presents: Digitalisation and future trends in guidance and counselling: what’s next?’ Chair: S. Griffiths, King’s College London. 31st Annual European Association for International Education (EAIE) Conference and Exhibition, 24-27.9.2019, Helsinki, Finland.
• Räsänen, P., Nyrhinen, R., Tolvanen, A., Lappalainen, R. ‘Coaches’ written online feedback to reduce psychological distress in an ACT-based program for university students: Results from an RCT study that employed A.I. text analysis’. Symposium: Delivering acceptance and mindfulness online for university student mental health: New findings on efficacy and implementation strategies. Chair: M. Levin, Utah State University, Symposium Discussant: Jonathan Bricker, Fred Hutch Cancer Research Center & University of Washington. World ACBS Conference, 25.-30.6.2019, Dublin, Ireland.
• Repo, S., Elovainio, M., Pyörälä, E., Holopainen, M., Räsänen, P., Paunio, T. Comparison of face-to-face and online mindfulness interventions among healthcare professional students in Finland: A randomized controlled trial. Short Communication. Association for Medical Education in Europe Conference, 24-28.8.2019, Vienna, Austria.  
• Hintsa, T., Monni, A. H., Pyörälä, E., Elovainio, M., Repo, S., & Paunio, T. Students in the Medical Faculty: Association between social support, social isolation, perceived stress, functional ability and quality of life. Short Communication: AMEE 2019, 24-28.8.2019, Vienna, Austria.
• Repo, S. Tietoisuustaitojen harjoittaminen vähentää opiskelijoiden stressiä: interventiotutkimus lääketieteellisessä tiedekunnassa.  Terveyspsykologian päivät.
• Repo, S., Iriarte-Lûttjohann, M., & Tuominen, T. (2019). What skills were cultivated during mindfulness intervention among health care university students? – Two approaches of developing well-being skills. Poster presentation. Terveyspsykologian päivät.

2018

• Räsänen, P. Tolvanen, A., Lappalainen, R. ‘What is the role of coaches’ written feedback in a blended, ACT-based intervention for enhancing university students’ well-being and reducing psychological distress? Preliminary results from a randomized study’ Symposium: Integrating ACT in University's Well-being Services and Teaching. ACBS Nordic Conference, Copenhagen, 15-17.11.2018, Copenhagen, Denmark.
• Mäenpää, M, Peltola, K., Nyrhinen, R, Räsänen, P. & Lappalainen, R. ’Perceived stress and its association to psychological inflexibility, mindfulness, and participants’ word choices analyzed by A.I. in an ACT-based online intervention for university students’ Symposium: Integrating ACT in University's Well-being Services and Teaching. ACBS Nordic Conference, Copenhagen, 15-17.11.2018, Copenhagen, Denmark.

 2012-2017

• Räsänen, P. & Lappalainen, R. (2017). Mindfulness as a mediator of change in wellbeing and psychological symptoms? Results from a guided, online ACT-based program for university students. Symposium: Understanding processes of change responsible for successful outcomes in brief ACT interventions. ACBS World Conference, Seville, Spain 17-20.06.2017
• Räsänen, P. & Lappalainen, R. (2016). Mindfulness as a mediator of change in wellbeing and psychological symptoms? Results from a guided, online ACT-based program for university students. Symposium: Understanding processes of change responsible for successful outcomes in brief ACT interventions. ACBS World Conference, Seville, Spain 17- 20.06.2017
• Räsänen, P. & Lappalainen, R. (2016). Mindfulness skills as mediators of change in wellbeing and psychological symptoms? Results from a guided, online ACT-based program for university students. Symposium: ACTing with technology. ACBS Nordic Conference, Denmark, Copenhagen, 16.11-19.11.2017
• Räsänen, P. & Lappalainen, R. (2016). Non-reactivity as a mediator of change in wellbeing and psychological symptoms: Results from a guided online ACT-based program for university students. Symposium: Investigating the effects and processes of brief ACT interventions with different populations, ACBS World Conference, Seattle, U.S.A. June 16-19, 2016
• Räsänen, P. (2015) Internet-based guided self-help ACT intervention for enhancing the psychological well-being of university students: Results from a 1-year follow-up assessment. Symposium: Acceptance and values-based approaches for youth and young adults. ACBS Conference, Berlin, Germany, 15-18.07.2015.
• Räsänen, P. (2014). Online acceptance- and value-based brief interventions for wellbeing: Results and experiences. Internet-based guided self-help ACT intervention for enhancing the psychological well-being of university students: A randomized controlled clinical trial. ACBS Conference, Minnesota, U.S.A., 17-22.07.2014. Symposium.
• Räsänen, P., Lappalainen, R. (2013). The Student Compass – An ACT web-based psychological intervention for university students: pilot study results. Finnish Psychotherapy research – Conference, Jyväskylä, 14.–15.2.2013. Symposium.
• Lappalainen, P., Räsänen, P. & Lappalainen, R. (2012). An ACT-based Internet Intervention designed for University Students. The 42nd Annual Congress of European Associations for Behavioural & Cognitive Therapies, Geneva, 30.8.-1.9.2012. Symposium.
• Räsänen, P. & Lappalainen, P. & Lappalainen, R. The Acceptability and Effectiveness of an ACT-based Self-Help Online Intervention for University Students. Nordic ACBS Forum, Stockholm, Sweden, 6.-8.11.2012. Symposium.
• Räsänen, P. & Lappalainen, P. (2012). The Acceptability and Effectiveness of an ACT-based Self- Help Online Intervention for University Students. Association for Contextual Behavioural Science, Annual World Conference X, Washington D.C. USA, 22.-25.7.2012. Symposium.